Kesä Sveitsissä

Kun kesätöitä ei lukion jälkeen alkanut kuulua Suomesta, päätin sitten etsiä niitä vähän kauempaa. Niinhän siinä kävi, että eräänä aamuna löysin itseni Sveitsistä, tuosta rannekellojen, suklaakonvehtien ja pankkilaitosten luvatusta maasta. Kolme vuotta edellisestä saksan tunnista, nolla päivää lastenhoitokokemusta, kaksi ja puoli kuukautta sovittua au pair -pestiä. Näillä mennään, katsotaan, miten käy.

lauantai 11. heinäkuuta 2009

Kohti Välimeren aaltoja



Ehkä kuulin väärin, ehkä ymmärsin väärin tai ehkä suunnitelmat vain oikeasti muuttuivat, mutta vielä tänään en suunnannutkaan kohti Italian rantoja. Lähdemme matkaan vasta huomisaamuna, mikä sopii minulle oikein hyvin: ehdin vielä istua koneella ja pakata tavaroitani kasaan kaikessa rauhassa.

Hassu juttu: vaikka minulla on koko Sveitsissä tavaraa vain yhden matkalaukullisen verran, en millään osaa päättää, mitä kaikkea minun pitäisi valkata matkaan ja mitä ei. Luultavasti päädyn ottamaan mukaan aivan liian paljon kaikkea, viidet kengät ja enemmän paitoja kuin reissulla on päiviä. En koskaan ole oppinut pakkaamisen jaloa taitoa, en edes yhdentoista vuoden partiokokemuksella. Kun muut ottavat viikonloppuretkelle mukaan pikkurepun, minä valitsen automaattisesti 65 litran vaellusrinkan, enkä ollenkaan turhaan. Kyllä se aina täyteen tulee.



Tosiaankin, tiedossa on siis merenrantaelämää ja oliivipuiden tuijottelua Keski-Italiassa, kaukana perinteisimmistä turistirannoista, mikäli oikein olen ymmärtänyt. En oikein tiedä, mitä reissulta odottaa, mutta eiköhän tuo pian selviä. Voi olla, että tähän verrattuna olot ovat aika erilaiset; luulen, ettei kaikki ole niin puhdasta, pikkutarkkaa ja järjestelmällistä kuin Sveitsissä, mutta en minä sellaista vaadikaan. Tylsäähän se olisi lähteä yhdeksänsadan kilometrin päähän jatkamaan aivan samanlaista elämää kuin täälläkin. Maassa maan tavalla, when in Rome indeed.


Kuten todettua, vietän seuraavat yksitoista päivää ilman Internetin ihmeellisyyksiä, eli blogirintamalla voi olla hieman hiljaista. Aion kuitenkin kirjoitella Italian-tunnelmiakin johonkin ylös, ja jälkeenpäin luvassa on varmasti paljon asiaa ja valtava kasa kuvia, mikäli vain jaksan latailla niitä tarpeeksi innokkaasti koneelle.

Nyt jatkan pakkailuja, hauskaa viikkoa ja pitäkää peukkuja onnistuneen reissun puolesta! Uskon kyllä, että siitä sellainen tulee joka tapauksessa :) Tavoitteena on a. syödä paljon jäätelöä, b. ruskettua, ei palaa ja c. oppia pari sanaa italiaa. Aion onnistua!

Kuvat satunnaisia otoksiani Sveitsistä.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu